Puhelinpylvään henkinen elämä

Tällaisia päiviä, kun ei oikein saa mitään aikaan. Eikä edes muista, mitä pitäisi. Jotain varmaan piti. Silti päätyy lopulta selaamaan Buzzfeediä ja tekemään "Which punk icon are you?"- tai "Which 90s alt-rock guy are you?" -testejä, ja tekemään ne niin monta kertaa että saa itseään miellyttävän vastauksen.
(On kai sekin jonkin aikaansaamista, että päättelee mitä Dr. Pepper -makua täytyy klikata päätyäkseen Michael Stipeen.) 

Jos on oikein kunnianhimoinen, saa lähdettyä kahvilaan. Siitäkin kokee jo melkein voitonriemua, että saa valittua americanon ja cappuccinon väliltä. Puhuttua tarjoilijalle jotain suomea muistuttavaa, ehkä vaikuttamaan etäisesti normaalilta. Luettua päivän Hesarin, tai edes sarjakuvat. Käytyä Ympyrätalon S-Marketissa tappelemassa sirukorttikoneen kanssa. 

Loppuillan päätyy sitten kuuntelemaan samaa musiikkia kuin viisitoistavuotiaana (koska silloin tehtiin oikeaa musiikkia / koska silloin musiikki herätti jonkinlaisia tunteita) ja miettimään, miksei päätynyt Skattalle kahvilaan samaan aikaan kuin Benedict Cumberbatch. Onko kohtalo jotenki niinku mua vastaan. Vai odottaako se vaan parempaa päivää.

Niin sen täytyy olla. Parempaa päivää se odottaa.

Teenpä vielä tämän yhden testin. Which Vladimir Putin are you?